Tokat treenit tauon jälkeen

Illan treenien aiheena oli välistä vedot ja ohjaaminen selkä menosuuntaan. Ei sitten mennyt ihan niinkuin piti, täytyy alkaa treenaamaan itse takaperin juoksua... Harkattiin itsenäisesti toisella puolen hallia putkea ja erilaisia ohjauskuvioita minien matalimmilla esteillä. Treenien loppuakohden Hertan keskittyminen herpaantui ja viimeistään se joutui hakoteille Hertan löydettyä nakinpalan kesken radan suorituksen. Emolla kun on edelleen aika pohjaton ruokahalu imetyksen jälkeen...

Emon kotiinpaluu

Hertta palasi kotiin keskiviikkona, mutta Malmilta mentiinkin ensin käymään agilitytreeneissä. Joulutauon jälkeen oli heti Mian valmennuskerta ja mentiinkin treeneihin nimenomaan hakemaan vinkkejä mitä juuri pennuista vieroitetun typyn kanssa uskaltaa ja voi tehdä ja millä aikataululla. Tehtiin oikein kevyet treenit, ylipäänsä haettiin Hertan kanssa kontaktia ja yhteistyötä leikin varjolla, sen verran pitkään oltiin erossa. Pari pientä pätkää tehtiin ohjausharjoituksia myös radalla mm. putkea mutta aidoistakin otettiin rimat pois.

Kun kotiin päästiin, ensimmäinen suunta oli ruokakupille. Syötyään Hertan piti katsastaa asunto. Ehkä pentujaan etsi, sillä yläkerran kiertämisen jälkeen pääsi uikutus. Ensimmäiset päivät Hertta oli melko vaisu, tiedä sitten johtuiko väsymyksestä vai ikävöikö pentujaan. Perjantai-illasta alkaen vanha Hertta alkoi tulla ensiin ja nyt sunnuntaina mimmi on jo oma iloinen itsensä!

Kevyet treenit

Hertta kävi keskiviikkona pyörähtämässä valmennusryhmän treeneissä kun juoksu oli ohitse eikä mahdollisen tiineyden kriittiset päivät vielä päällä. Keskiviikko oli ensimmäinen kerta kun valmentajamme Mia Laamanen oli paikalla ja ajatuksena olikin että saamme Hertan kanssa vinkkejä mitä voimme mammalomalla tehdä ja mihin kiinnittää huomiota.

Yksi mitä voimme mammalomalla treenailla on kontaktien vahvistaminen eli nykyisellään Hertta lähtee konkaktilta liikkeelle minun liikkeestä eikä vapautussanasta vaikkakin "vapaa" sanaa viljelen. Pitänee tehdä vierailu puutavarakauppaan ostamaan levyntynkää, päällystää sitä parilla erivärisellä eteismatolla ja alkaa konktaktia vahvistamaan sen avulla.

Vikat ulkotreenit

Eilen oli viimeiset ulkotreenit kentällä ennen parin viikon taukoa. Tälläkin kertaa teimme rataharjoitusta ja vuorossa oli möllirata. Muutamia harha-askeleita tuli otettua (sekä koira että ohjaaja) mutta kaikenkaikkiaan jäi hyvä mieli. Ja koska joka kerta jonkun esteen pitää takuta, nyt se oli loppusuoran rengas. On se kumma että sirkuskoira ei osaa renkaasta hypätä... Juu kyllä sitten kun itse tunkee kätensä renkaasta ja näyttää, mutta ei vahingossakaan muuten... Treenin paikka tässäkin siis...

Ratatreenit jatkuu

Illan treeneissä ohjelmassa oli 1-luokan kisarata, jonka kukin sai suorittaa kahdesti. Meillä meni ekalla kerralla kaikki (jopa kepit) kohtuu hyvin ja vauhdikkaasti, toki pientä hienosäätöä oli havaittavissa. Hertta irtosi kuitenkin hienosti putkiin ja loppusuoralle eteen. Toinen suoritus olikin aikamoista hurlumheitä... Tunnustan että oma ohjaus oli aikamoista roiskintaa ja tulos se mukaista... Koiralla oli vauhti päällä ja sen kun yhdistää ohjaajan roiskimiseen niin metsäänhän sitten mennään...

Agilityä myrkkypilven varjossa

Maanantaiset agitreenit sujuivat epätavallisissa olosuhteissa. Juuri kun oltiin saatu rata rakennettua, yhden ryhmäläisen isä (?) tuli häntä hakemaan ja kertoi, että Lohjalla palaa muoviputkia ja tuulet levittävät myrkyllistä savupilveä. Ihmisiä on kehoitettu pysymään sisätiloissa.

No, meillä paistoi kentällä aurinko ja taivas oli sininen. Ja päätin, ettei lähdetä "tyhjin käsin" kun tänne saakka oli ajettu. Osa porukasta lähti ja treenit jatkuivat niin että tarkkailtiin tilannetta. Tehtiin oikein kiemuraa rataa eli ohjauksia kanssa sai olla tarkkana. Kun Hertan vuoro tuli, saatiin tietää että aluella ulkonaliikkumiskielto ja kouluttaja alkoi viestittää seuraavalle ryhmälle treenien peruuntumisesta. Tehtiin kuitenkin Hertan kanssa rata muutamaan otteeseen ja kyllähän ne kuviot alkoikin sujua kun tehtiin toistoja muutamalla hankalalla osuudella. Kun lähdettiin kotimatkalle, sain kännykkääni tiedon että ulkonaliikkumiskielto oli juuri peruttu.

Nokka kohti kisoja ...?

Eiliset agilitytreenit menivät vauhdikkaasti! Molemmat vakikouluttajat olivat poissa ja meillä oli sijainen. Oli tosi kivaa saada palautetta henkilöltä, joka ei tiennyt meistä tai taidoista mitään ennestään, sai hyviä kommentteja suoraan sen perusteella mitä nyt näytettiin.

Ohjelmassa oli jälleen rataharjoitus ja Hertta jäi pussille ekalla kertaa tahimaan. Kun treenattiin sitä erikseen muutaman kerran, johan alkoi taas sujua. Radalla oli muutamia vauhdikkaita suoria ja sain niillä kohdin pinkoa minkä jaloistani pääsin pysyäkseni Hertan mukana. Toisen ratasuorituksen päätteeksi saatiin kehut ja kommentti "olette valmiit kisaamaan". Pitäisi siis oikeasti vaan ottaa ja mennä johonkin möllikisoihin...

Rataharjoitukset jatkuu

Illan agilitytreeneissä oli taasen rataharjoitus, muutamalla kinkkisellä mutkalla. Vaihtoehtoja ohjata koira aidoille oli molemmiss a kohdissa useita, joten piti vain mennä ja valita tilanteeseen sopiva kuvio. Ensimmäinen "ansa" mentiin kunnialla, mutta jälkimmäisen sylikäännösyritys jäi tosiaankin vain yritykseksi... Ei niin kauheen sulavaa...

Ratatreeniä

Eiliset agilitytreenit pitivät sisällään ratatreenin. Tarkoituksena oli että toiset koirakot olisivat yleisön häiriönä, mutta koska meitä oli niin vähän, se ei ihan toiminut. Rata itsessään meni aika mukavasti, ongelmana on etten itse pysy koiran perässä... Hertta irtosi jo upeasti kepeille, etsi itse oikean sisäänmenopaikan yms. Ainut vaan että koska itse tulin myöhässä rinnalle, keskittyminen tuppasi herpaantumaan kesken kaiken. Tavoite on nyt oppia luottamaan että koira kyllä irtoaa ja löytämään ne tilanteet, joissa itse täytyy ollaa varmistamassa ja missä taasen voi lähettää koiran itse suorittamaan. Ja vauhtia omaan menoon lisää, se tosin vaatii kunnon kohotusta - Hertta on salamannopea.

Valeraskaus jatkuu vaikka toiveena oli, että Hertta olisi unohtanut hoivavietin Oulun reissun aikana. Nyt ei auta muu kuin piilottaa kaikki lelut.

Onnistumisen tunteita

Eilisen agilitytreenit olivat oikein onnistuneet, pitkästä aikaa! Rakennettiin rata ja päivän teemana oli vippaus. Opeteltiin vaihtoehtoa takaaleikkaukselle, vippauksessa itse edetään esteelle selkä edellä ja koira vipataan selän taa esteelle. Meillä hieman vielä tässä irtoamisongelmia mutta suorilla Hertta irtosi esteille tosi hyvin! Isoin ilonaihe oli, että edellispäivän keppiharjoitukset olivat Hertalla tuoreessa muistissa ja kepit menivät rytmikkäästi ilman ohjausta kunhan olin alkukohdan koiralle näyttänyt!

Keppitreenit

Käytiin Hertan kanssa itsenäisesti treenailemassa kentällä keppejä ja kontakteja. Kepit alkoivat session loppuvaiheessa taas sujua, varsinkin kun tajusin alkaa palkata oikean suorituksen pallolla. Johan neiti alkoi suorittamaan kepit loppuun asti. Pallohullu iski jälleen.

Taru ja Hulda lähtivät mukaan ja saatiinkin otettua muutamia kuvia harjoitusten lomassa. Pikku-Hulda seurasi innokkaasti Hertan menoa ylhäällä puomilla.

Kepit takkuaa

Eiliset agilitytreenit pitivät sisällään ratatreeniä. Nyt kun Hertalla näyttäisi taas sujuvan putki, tökkää meno kepeillä. Hertta ei osaa hakea keppien aloituspaikkaa ja meno herpaantuu aina loppuvaiheessa. Pitää ottaa nyt intensiivisesti verkkokeppejä, jotta neiti pääsisi taas jyvälle... Nyt olisi siis ahkeran keppitreenin paikka!

Kontaktien vahvistamista

Tämän viikon agilitytreenit olivat tehokkaat. Rakennettiin 3 eri rataosiota, joissa kaikissa oli tarkoitus keskittyä tiettyyn osa-alueeseen.

Ensimmäisellä hiottiin kontakteja, toisella keskityttiin koirakosta riippuen joko kepeille tuloon esteeltä tai niinkuin meidän tapauksessa, putkeen menoa. Viimeisellä pisteellä oli suorassa linjassa aitoja ja rengas eli harjoiteltiin eteen-käskyä. Ja kun paikalla oli neljä koirakkoa ja kaksi ohjaajaa, saatiin paljon treeniä ja vinkkejä.

Vauhdikkaan Hertan kanssa pitänee jatkossa ottaa kontaktit hieman entistä tarkemmin, ettei pian käy niin että neiti alkaa leiskauttaa kontaktipinnat loikkaamalla yli...

Lintsarit, mutta hyvällä syyllä

Jätettiin tänään suosiolla agilitytreenit väliin. Mittari näytti varjossakin +22 ja Hertta oli heti kieli maata hipoen kun oli hetkenkään paahteessa.

Puudelista putkihullu

Eilen oli tokat Lägin treenit ja vuorossa oli pidempi rataharjoitus. Meillä tökki taas putki; Hertta jäi tahimaan putken suulle tyyliin "mennäkkö vai eikö mennä". Kouluttaja totesi ettei koirasi taida olla putkihullu. Nyt pitäisi siis tehdä puudelista putkihullu pallohulluuden lisäksi. Pallon avulla sitä jo yritettiinkin eli heiluteltiin putken toisessa päässä palloa ja johan sitä vauhtiakin alkoi löytyä. Muilta osin ihan onnistuneet treenit, paitsi keppejä oli välillä treenattava ohjauskujin kun kiinnostus suorittaa kepit loppuun lopahti useimmiten.

Pitänee kiertää lelukaupat ja koittaa bongata tunneli tuohon pihaan ja kaivaa se putkihulluus esiin. Sittenhän sitä hulluutta ja virtaa löytyy liki joka asiaan... ;o)

Ekat Lägin treenit

Pääsimme Hertan kanssa viime kuussa lohjalaisen Länsi-Uudenmaan Agilityharrastajat Ry:n (Lägin) jäseniksi ja onnistuimme saamaan myös paikan treeniryhmään. Koska treenit ova maanantaisin, toko joudutaan jättämään toistaiseksi katkolle. Herttaa tämä ei varmaankaan harmita, agility on neidin mielestä se hauskin juttu!

Maanantaina oli siis ekat treenit juoksujen jälkeen ja toivomisen varaa jäi. Päivän teema oli sylikäännös ja se tuotti vaikeuksia. Ensinnäkin sitä ei ole aiemmin paljoakaan hinkattu ja toisekseen käännös on tehtävä päinvastoin kun tokossa ollaan veivattu... Tiedän siis mitä harjoitellaan tällä viikolla kotosalla.

Treeniryhmä on ihanan pieni, vain 5 koirakkoa. Normaalitilanteessa meillä on myös kaksi kouluttajaa. Tällä kertaa molemmat olivat estyneet tulemasta paikalle, joten meillä oli tuuraaja kouluttajana. Mutta treeniä saa pienessä porukassa paljon ja ehditään paneutumaan erilaisiin ongelmakohtiin. Ja kenttä on iso, joten on paljon tilaa treenata itsenäisesti vuoroaan odotellessa.

Leikkimieliset möllikisat

Eilen lauantaina oli kasvattajan järjestämän agilityn jatkokurssin päättäjäiset ja ohjelmassa möllikisat. Rata piti sisällään aitoja, 4 eri kertaa putkeen menoa, a:n, muurin ja puomin, kaikenkaikkiaan 16 esteen rata. Hertta oli lopputuloksissa medien kakkonen. Hertta sai aikaan kaikkein nopeimman ajan, noin 20 s alle ihanneajan, mutta muurilla sattui harmillinen pudotus.

Hauskaa oli ja tästä oltaisiin varmasti lähiviikkoina jatkettu seurojen möllikisoihin, mutta neidille pukkasikin tähän väliin juoksut. Eli möllikisat ja ensi viikolla alkavat Ertin treenit jäävät nyt kolmeksi viikoksi väliin. Luova tauko pitänee käyttää tokon veivaamiseen ettei heti olla uudessa ryhmässä muiden hidasteena.

Luminen yllätys

Lauantaiaamuna Herttaa odotti iloinen yllätys. Yöllä oli satanut useita senttejä lunta ja Hertta pääsi vielä kerran peuhaamaan lumessa! Onneksi lumi kuitenkin suli päivän mittaan, koska muuten olisi illan agilitytreenit jääneet väliin sillä kesärenkailla en olisi jäisille teille lähtenyt urheilemaan.

Ennen treenejä käytiin moikkaamassa Katjaa ja Katjan nahkacollieita Hjallista ja Vappua. Hertta sai hyvää alkulämmittelyä kun oli Hjalliksen jahdattavana. Treeneissä tehtiin möllikisarataa ja odotusajalla treenattiin keppejä. Rata meni aikasta hyvin, mitä nyt pieniä epäröintejä putken suulla ja käännökset voisi ottaa vähän tiukemmin, mutta kaiken kaikkiaan saa olla tyytyväinen! Ensi kerralla on kurssin päättäjäiset ja leikkimielinen möllikisa. Saa nähdä miten meidän siinä käy.

Uusi blogi

Hertan päiväkirja on täten siirtynyt blogger.com:n ihmeelliseen maailmaan, kun kyllästyin edellisen kotisivujen tuottajan jatkuviin ongelmiin. Uudet sivut on siis tehty, ne ovat toiminnassa eivätkä sisällä blogia vaan sieltä on linkitys tänne.

Hertta vietti pääsiäisen Kirkkonummen Hilassa mökkeilyn merkeissä. Mökiltä oli tarttunut mukaan myös kevään ensimmäinen punkki... Pitänee lykätä taas myrkyt niskaan, jotta ei taudit pääse iskemään.

Ertin treenit jatkuvat taas pienen tauon jälkeen ensi viikolla. Treenipaikat pysyivät onneksi samoina, agilityä Masalassa ja tokoilua Nupurissa. Nyt alkuviikolla pitäisi ilmoittautua ryhmään ja samalla molempiin miettiä missä tasolla nyt mennään ja mitkä ovat tulevaisuuden tavoitteet. Agilityssä ehkä uskaltaisin laittaa möllitason, koska ei me ihan aloittelijoita enää olla. Mutta tokossa taasen... Treenit menee niin vaihtelevalla menestyksellä että siinä ei voisi kuvitellakaan menevänsä möllikisoihin, kun taas agilityssä ne ovat pakostakin edessä jonkin ajan kuluttua jos edetä aiotaan... Eli josko laittaisi että möllejä agilityssä ja aloittelijoita tokossa.