tiistai 30. maaliskuuta 2010

Kuusi kiloa pentuiloa

Helmi kävi tänään tehosterokotuksessa ja samalla tsekattiin paljonko oli tullut taas syötyä. Ja hyvinhän se ruoka oli maistunut; kokonaista kuusi kiloa pentuiloa! Pikkuneiti ei olekaan enää ihan pikkuinen sanan varsinaisessa merkityksessä. Huldasta on menty ohi aikapäiviä sitten ja emoakin saavutetaan vauhdilla. Ja emostakin mennään vielä ohi, saa nähdä kuinka paljon...

keskiviikko 24. maaliskuuta 2010

Takaakiertoja ja valsseja

Illan treeneissä oli ohjelmassa Elina Jänesniemen rataharjoitus Satun opastuksessa. Tällä kertaa tehtiin mekin Hertan kanssa ihan samat kuviot kun muutkin ja onnistumiset jatkuivat! Pätkissä rataa toki suoritettiin, mutta illan päätteeksi se oli suoritettu ihan kunnialla läpi! Kepeillä huomasi, että vähänkin jos yritän irrota ennen loppua, Hertta oikaisee vikasta välistä. Eli loppuun asti on jatkossa muistettava kepit viedä.

sunnuntai 21. maaliskuuta 2010

Kauneudenhoitoa

Huis vaan menee aika koirien kanssa puljatessa! Oli taas aika Helmin kylpyreissulle. Vahingosta viisastuneena neiti sai hotkaista ennen matkaa puolikkaan matkapahoinvointipillerin. Se tepsi hyvin ja perillä olikin hauskaa heti aloittaa telmintä Aku-veikan kanssa, joka oli myös tullut Malmille kylpyyn. Molemmat myös mitattiin ja Helmin säkäkorkeudeksi saatiin 32 cm. Enää 5 cm niin emo on saavutettu!

Aku ja Helmi häröilee




Helmi trimmin jälkeen



keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Onnistumisen tunteita

Illan ohjelmassa oli taas Mian valmennuskerta ja tehtiin rataharjoitusta. Hertta vähän eri kuvioita kuin muut ja pätkissä, mutta yhtäkaikki rataa. Ja hyvin meni! Aloitettiin vauhdikkailla pätkillä, mutta treenien loppupuolella voitiin pätkien päätteeksi ottaa vähän mutkikkaampiakin kuvioita. Olo oli treenien jälkeen väsynyt mutta onnellinen, Hertassa oli jo nähtävissä "vanhaa" kunnon vauhtimimmiä!

keskiviikko 10. maaliskuuta 2010

Vauhtia sen olla pitää!

Tehtiin taas agilitytreeneissä rataa. Tai siis oltaisiin tehty, jos se Hertalle olisi sopinut. Keskittyminen oli taas niin ja näin, joten tehtiinkin sitten aina muiden suoritusten välissä jotain lyhyttä ja vauhdikasta pätkää. Tämä tuntui toimivan ja aina kun näytti siltä, että Hertan ote alkaa herpaantua, poistuttiin takavasemmalle suosiolla.