Lunta oli puoleen reiteen ja ylikin, joten kovin alhaalta ei puita saatu
poikki. Kun lumet lähtee, saa vielä käydä poikkasemassa tyngät lyhyemmiksi.
Sunnuntaina saikin sitten paiskoa lumitöitä taas ihan urakalla. Ensin piti kaivaa lumilinko varastosta, jonka oven eteen oli viikolla pudonnut valtava kasa lunta katolta. Vähän niinkuin alkulämmittelyksi...
Hertta alkaa pikkuhiljaa päästä eroon valeraskaudesta. Tilannetta helpotti kun piilotettiin kaikki vähänkin hoivaviettiä laukaisevat lelut. Martta olikin sitten hoivavietteinensä harvinaisen luova: vinku- ja pehmolelujen puutteessa Martta on hoivannut palloja ja viimeisimpänä pentuna Martalla oli loppuviikosta kuivattu jäniksen korva. Paino sanalla oli, sillä Hertta pisteli sen perjantaina poskeensa, kun Martta erehtyi poistumaan hetkeksi pediltään. Toivottavasti Martta ei tramatisoinut iäksi. ;o)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti